sunnuntai 30. elokuuta 2009

Syksyn satoa...

Kiitos kaikille pikaisen paranemisen toivotuksista!
Nuhaa ja yskää vielä on, mutta peiton alla ei ole enää tarvinnut torkkua!
Liekö miehen perjantaina tuoma "lääke" auttanut... ;-)



Eilen mies tyhjensi Esikoiseni huoneen kaappeja...
Minä en siihen ole pystynyt, -kaikki on nyt pakattu laatikoihin ja ne laitetaan varastoon. Ehkä joskus vuosien kuluttua pystyn niitä läpi käymään, -ehkä en!
En halunut katsoa kun hän kaappeja tyhjensi, vaan touhuilin omiani keittiössä.
Paljon sainkin aikaan; ennen kahdeksaa -siis eilis aamuna- olin jo marjapensaissa
karviaisia keräämässä ja mintunlehtiä kasvimaan reunasta.
Niistä sitten keittelin hilloa ja hyytelöä. Hilloni on "köyhän lakkahilloa", -karviaisia ja porkkanaa. ;-) Olisin halunut laittaa vain vihreitä karviaisia ja porkkanaa, -mutta en saanut pensaasta kuin hiukan vajaan litran marjoja. Punaisia karviaisia on niin että oksat notkuvat, -niitä siis laitoin lisäksi tuohon hilloon.



Tein eilen myös kaalikääryleitä, niin normi- kuin soijarouhe-kasvis täytteelläkin.
Hyviä olivat, -ei vain tule kovin usein tehtyä, kun ovat melko suuritöisiä.
Tänään kävin aamupäivällä tuolla "takametsässä" katsomassa josko löytyisi kanttarelleja.
Sieltä on talvella kaadettu ja viety puita, ja koska oksia ja pienempiä puita ei ollut siivottu kasaan, niin eihän siellä ryteikössä mikään kasva!!
Sen verran sain kuitenkin, että kanttarellin makuun pääsimme. Pannulla paistaen,
vain sipulia ja vähän suolaa...
Tänään tein ruuaksi canneloneja.

Kuopukseni kun on sellainen pasta-mies. Olen naureskellut häntä kun on sanonut kyllästyneensä perunaan kun on syönyt sitä niin paljon, että itse olen
syönyt reilusti yli 40 vuotta enkä vain kyllästy! ;-)

perjantai 28. elokuuta 2009

Flunssan kourissa...

Lämpimät kiitokset kaikille teille ihanaisille, jotka kommentoitte edellisen postauksen kuvia sekä myös minun tulevaa työkokeiluani! <3

Keskiviikko iltana alkoi minulla nenä tuhista ja aivastelin, -torstai aamuna olo oli kuin jyrän alle jäänyt... Ihan koko päivä meni eilen sohvalla. Nenä ja silmät vuotivat, aivastelulle ei tuntunut loppua tulevan.
Otin viereeni pinon
sisustuskirjoja, mutta ensimmäistäkään en jaksanut avata... Tv oli auki ja sitä koitin katsella, mutta suurimman osan ajasta taisin viettää jossakin "hämärän rajamailla". Päätä ja jäseniä särkee, kuumetta en ole mitannut, -saattaa sitä hiukan olla.
Suututtaa tämä kurja ja kamala olo!! Aamulla heräsin viiden aikana ja kömmin hakemaan Buranaa, -uni ei tullut j
oten selailin hetken kirjoja. Nyt taas vilunväristykset kulkevat ja päätä särkee. On kai viisainta siirtyä peiton alle, -äh taas menee päivä puoliksi nukkuen. Mutta tätähän se flunssa on! Yritän hetken selailla kirjojani.



Alkuviikosta laitoin vähän syysistutuksia etupihan sisääntulon pöydälle.



keskiviikko 26. elokuuta 2009

Vähän mustaa...

Makuuhuoneen remontti on siis valmis, -mutta sisustus vielä kesken. Tavarat hakevat paikkaansa. Paljon lähtee tavaraa pois, -olimme miehen kanssa molemmat sitä mieltä että vähennetään, -on jotenkin paljon rauhallisempi koko huone. Kunhan näen kuinka työkokeiluni lähtee etenemään ensiviikolla, niin varaan kirpputorilta pöydän ja laitan taas tavaraa myyntiin.

Tässä joskus kirpputorilta ostamani vanerinen matkalukku joka viimein sai valkoisen värin.



Minusta on ihanaa kun makkariin paistaa aamuaurinko. Verhoja ei vielä ole (sillä uusi verhotanko odottaa vielä paikalleen laittoa) mutta kaihtimet tietty onneksi on.



Klaffilipaston tuoliin ompelen jossakin vaiheessa rimpsuisen istuintyynyn.


Kuopuksen huone (kuten aikoinaan myös Esikoisen) on ollut äidin makuun sisustettu; -kun olivat pieniä niin vaaleansinistä ja valkoista, myöhemmin tummansinistä ja valkoista.
Edellisessä postauksessa mainitsinkin, että oli aika vihdoi
nkin päivittää "Ainokaisani" huonetta.
Leveämpi sänky siis hankittiin ja Ikeasta haimme muita huonekaluja. Ikeassa on paljon sellaisia jotka sopivat nuorille. Kuopukseni lempiväri on musta, joten huone sai sitä väriä.
Remonttia siellä ei tehty, mutta kalusteet, verhot, sängynpeitto yms. menivät uusiksi.
Työpöytä oli Ikean Gustav malliston, -joka mielestäni oli malliltaan ihan kaunis, vaikken mustasta väristä pidäkkään.
Ennen Kuopuksen huone oli sellainen nuoren koulupojan huone, nyt lähinnä nuoren aikuisen.
Hän tuntuu itse kovin tykkäävän, -ja sehän on pääasia!




Vielä täytyy esitellä eilinen kirppari löytöni, -kaunis kipsinen joulu-/talviaiheinen taulu!
Tummanruskean ripustusnauhan vaihdoin vaaleampaan. Minusta tuo on NIIN kaunis! =)



Tänään kävin pitkästä pitkästä aikaa työpaikallani, ensiviikon keskiviikkona alkaa työkokeiluni. Hyvillä mielin aloittelen, -vaikka henkilökuntaa on tämän reilun vuoden aikana vaihtunut paljon, niin ne "vanhat" tutut jotka vielä olivat, ottivat minut todella lämpimästi vastaan! =)

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Valkoista...

Eilis iltana kun minä maalailin keittiössä, niin mies laitteli hyllyjä makuuhuoneen seinälle.
Kävin välillä katsomassa, -ja hän oli jo "sisustanutkin" siellä. ;-)
En tiedä mistä sekamelskan keskeltä hän löysi nuo Mailegin puput, mutta
oli laittanut hyllylle koristukseksi... =)



Minä aloitin sunnuntai aamun uudessa kauniissa makuuhuoneessamme (valkoisissa brodyyrilakanoissa, -jotka olin ostanut jo varmaan parisen vuotta sitten, -silloin jo suunnitelmissa olevaa makkarin remonttia silmällä pitäen...) selaillen tätä uutta ihanaa kirjaa.
Riittahan on puotinsa lopettanut, mutta blogissaan ilmoitti, että näitä vielä olisi. Laitoin heti meiliä, -ja seuraavana päivänä sain kirjan!




Sain vanhemmiltani tämän vanhan kauniin klaffilipaston. Pidin siitä jo lapsena hyvin paljon!
Heidän luvallaan maalasin sen valkoiseksi. Makuuhuoneesta poistimme vaatekaapit ja tämä tuli niiden tilalle.
Mieskin kehuu makkaria, -naureskelin, että eikös vain minulla olekkin hyvä maku... ;-)
Minä siis suunnittelin ja mies toteutti!



Nallet uuden värin saaneessa vaunuissaan...



Nyt suuntaamme auton nokan kohti Ikeaa, -ostimme Kuopukselle Sotkasta uuden vähän leveämmän sängyn ja minulle tuli tunne, että hänen huonettaan pitäisi muutenkin vähän "päivittää". Uusi työpöytä ja mahdollisesti hyllystö. Katsotaan mitä Ikeasta löytyy...

lauantai 22. elokuuta 2009

Remontin keskellä....

Makuuhuoneen remontti on loppusuoralla. Sen jälkeen alkaa siivous... (HUH!!)
Kaikki mahdollinen makuuhuoneesta on siirretty olohuoneeseen, ruokailutilaan sekä keittiöön!
(Sillä makkari meni uusiksi katosta lattiaan.)
Niiden lisäksi kotimme täyttää myös minun maalaus-projektini!

Vanhoja huonekaluja olen maalannut, -vanhemmiltani saamani ihana vanha klaffilipasto on saanut sekin pintaansa valkoisen värin.
Kun olisikin maalaus-intoni jäänyt huonekaluihin, -mutta kun pensseli ja tela oli "käynnistetty", niin uutta väriä pintaansa saivat myös monet ns. koriste- ja sisustus
esineet...
Mies naureskelee minua, kun kokoajan "löydän" lisää maalattavaa. ;-)

Sainpa huomata, kuinka maalikaupassa olevat pienen pienet värikartan värimallit voivat muuttua kun maalataan isompia pintoja. Löytämäni pieni värinäyte-malli näytti niin hyvältä verratessani liikkeessä sitä tapettiin, -mutta nyt huomaan, että on harmaampi kuin tapetti.
Ei se toki haittaa, -hyvältä näyttää näinkin. Hyvä kun on sävyeroja. Valkoinen ei ole aina "valkoinen"
Kuvassa paneelin väri näyttää huomattavasti tummemmalta kuin luonnossa.
Ikean tummanruskea rautasänky sai valkoisen värin.



Tuo ihana mallinukke on viimeisin ostokseni. Paikkakunnallamme avattiin Kodin Tavaratalo, joka mainosti tuota. Olen jo pitkään haaveillut tällaisesta. Eräästä antiikkiliikkeestä kyselin joskus, että onko heillä. Ei ollut, mutta kuulemma joskus oli ollut. Kyselin noin hintaa ja myyjä kertoi sen olleen siinä 200€ paikkeilla!
Minulle riitti tämä 55€ maksava, jonka tummanruskeat ylä- ja alaosat maalasin valkoiseksi.



Kuten jo mainitsin, niin pensseli ja tela ovat heiluneet -ja maali roiskunut. ;-)
Huonekaluista puuttu vielä vetimiä ym. joten niitä en kuvannut, -mutta pari muuta tuunausta kyllä. Vanhanaikainen koriste ompelukone sekä pieni korituoli saivat uuden värin.



Tummanruskea keinuhevonen vaihtoi myös väriään. Hiekkapaperi vielä vilahtaa niin näiden, kuin monien muidenkin maalausteni kulmissa... =)



Emme ole ehtineet kokkaamaan, mutta pyykkiä pesin maalausten lomassa.



Voi kuinka odotankaan, että kodissa kaikki on siistiä, paikat kunnossa ja tavarat omilla paikoillaan....

torstai 20. elokuuta 2009

Kukkia ja kakku....

Olipas taas oikein otsikko... :-O
Hiljaiseloa on ollut täällä rintamalla; takki tyhjä, matalapainetta ja pientä kriisiä...
Tämä reilu vuosi mitä Esikoisen poismenosta on aikaa, on ollut meille kaikille äärettömän raskas ja vaikea!!
Ei ole helppoa opetella uutta elämää... Yhtään en tiedä miten elämäämme ja minuun
tulee vaikuttamaan työkokeiluni. Työhön paluu ei oikeastaan jännitä, vaikka siitä on reilusti yli vuosi kun olen ollut. Odotan sitä kovasti, ja ensimmäistä kertaa Esikoisen poismenon jälkeen tuntui, että nyt haluan kokeilla. Uskoisin, että se neljän tunnin päivä sujuu kyllä, mutta entäs kun päivää pidennetään... No, turha sitä on vielä miettiä!

Mitään en siis ole aikaiseksi saanut... Makuuhuone remonttikin on vielä hiukan kesken.
Tässä kuitenkin kuvakollaasi äitini kukista. Minulla oli kolme orkideaa jotka kukin
nan jälkeen meinasin heittää pois. Olivat mielestäni niin rumannäköiset, eikä minulla ole kärsivällisyyttä -eikä taitoa- yrittää uudelleen kukintaa. Päätin kuitenkin antaa ne äidilleni, sillä hänellä on vihreä peukalo. Ja kuinka ollakkaan, -hänellä ei koskaan ole ollut orkideaa-, mutta niin vain sai kaikki kolme minun vanhoja rotiskoitani kukkimaan. =)
Kuvissa myös äidin pasuunakukkia; ovat sellaisia parimetrisiä ja toisesta äitini oli
laskenut 100 nuppua!! Toivottavasti ilmat pysyvät suht lämpiminä ja aurinkoisina niin edes osa avautuisi. Kuvasin myös etupihan pöydällä vanhassa samovaarissa olevaa lobeliaa.



Mainitsin tuolla joskus aiemmin, että mahtaakohan alppiruusuni tehdä toiset kukat tämän kesän aikana. Oli siis jo kerran kukkinut kun sen alkukesällä ostin. Ja näin kävi! Kukkiikohan ensivuonna lainkaan...



Tässä yhtenä päivänä keräsin oman puutarhan kukista tällaisen kimpun Esikoisen haudalle.



Niin ja keräämistäni vadelmista tein tässä päiväänä eräänä ihanaa minttu-suklaa-vadelma kakkua, -välissä siis myös omatekemääni minttuhyytelöä. Ei niin kovin kauniin näköinen, mutta todella hyvää!!

maanantai 10. elokuuta 2009

Maanantai aamupäivän ajatuksia...

Päivät tuntuvat hurahtavan hirmun nopeasti.
Jotakin pientä olen puuhaillut, -mm. ommellut joitakin tilaustöitä.
Valkoinen kranssi, pieni pyykinpesuaine pussukka sekä vähän suurempi pyykkisäkki.




Muutaman maton olen pessyt ja käynyt myös vadelmia poimimassa. Niitä riittäisi vieläkin, mutta yksin ei ole oikein kiva olla! Kun ei ole juttuseuraa, niin ajatukset kääntyvät väkisinkin Taivaspoikaani ja monet kyyneleet olen marjamatkallani vuodattanut. Eihän siinä mitään pahaa, -päinvastoin, olenkin liikaa käyttänyt voimiani yrittämällä kieltää ne ajatukset itseltäni, niin tuskaisen kipeää se tekee...
Olen vähän pakastanut vadelmia, tehnyt hilloa sekä oman puu
tarhan punaviinimarjojen kanssa mehua, -josta osa meni pakastimeen ja osa jääkaappiin. Kuopus kaverinsa kanssa on sitä juonutkin jo. Oli kuulemma hyvää ja Kuopukseni oli luullut sen olevan Mummin (äitini) tekemää. ;-)



Eilen lähdeimme miehen kanssa autoajelulle Helsiinkin. Ihmisiä oli jokapuolella paljon liikkeellä. Kävimme juomassa virvokkeet Vanhan Myllyn terassilla.
Kartanon pihaa ihastelimme mutta sisällä emme käyneet. Kuvasin ravintolan pihapiirissä ollutta kissaa,
-joka osasi poseraamisen taidon. =)



Kotiinpäin ajaessamme mietimme missähän kävisimme syömässä. Onneksemme löysimme Kaisankodin jonka Kartanoravintolassa meillä oli ilo syödä todella maittava sunnuntai-buffee lounas. Voin lämpimästi suositella tätä paikkaa.
Siellä oli parikin eri yksityistilaisuutta, mutta näin kauniin salin m
e löysimme silti omaksi ruokailupaikaksi.



Tässä vähän muutakin kuvaa kyseisestä paikasta.



Muutoksen tuulet puhaltavat elämässäni... Syyskuun alusta menen työkokeiluun.
Aloitan neljällä tunnilla ja siitä pikkuhiljaa työaikaa nostetaan.
Tuntui, että haluan nyt kokeilla, -tottakai jännittää monestakin erisyystä. Olen ollut viimeksi töissä aivan toukokuun alussa 2008. Olin siis tämän masennuksen kanssa jäänyt sairauslomalle ennenkuin Esikoiseni menehtyi.
Yritän olla ottamatta mitään paineita tästä työkokeilustani, -jos ei onnistu niin sitten ei.
Olen yli 10 vuotta tämän masennuksen kanssa koittanut oppia elämään.
Yritän olla välittämättä niistä hyvää tarkoittavista kommenteista, että "kyllä sinun pitäisi/kannattaisi mennä töihin, se voisi tehdä hyvää sinulle." yms.
Kukaan ei -en edes minä itse- tiedä mitä töihin paluu tekee, miltä se tuntuu.
Totta on vain se, että olen menettänyt lapseni ja minä tunnen ja koen omalla tavallani.
En minä usko että mikään koskaan voisi "tehdä hyvää" minulle....
Opettelen täysin uutta elämää, sillä entiseen ei ole paluuta!
Vaikka minä elän monen silmissä "päällisin puolin normaalia" elämää, niin kukaan ei kuitenkaan voi tietää mitä sisälläni tunnen ja ajattelen. Ei elämäni ole enää "normaalia".
Vaikka olen ja elän, niin kaikki on menettänyt merkityksensä kun jouduin tämän uuden elämän eteen, -tai ei kaikki; oma rakas ihana Kuopukseni joka ensivuonna täyttää jo 18v. tuo vielä merkitystä elämälleni.

Olen tässä bloggauksen välissä tehnyt porkkana-linssi keittoa, pitää mennä laittamaan Remontti-Reiskalle pötyä pöytään. Mies aloitti tänä aamuna -minun jo kauan haaveilemani- makuuhuone remontin; -viimeinen lomaviikko ja tuntuu stressavan hommaa niin että on kuin "takapuoleen ammuttu karhu"...
Jos voisin niin pakenisin tuota karhua vadelma puskien ääreen, ;-) mutta minulla olisi noita maalaushommia...
Aurinkoista viikkoa kaikille teille ihanaiset! Mukavaa kun olette olemassa ja jaksatte kommentoida ja kehua kuviani yms. Lujasti rutistan jokaista teistä!


maanantai 3. elokuuta 2009

Vieläkö on kesää jäljellä....

Syksyn lähestyminen on jo selvästi aistittavissa, -onhan toki ollut lämpimiä päiviä mutta se tietynlainen kosteus ilmassa lisääntyy päivä päivältä.
Ehtivätköhän kasvihuoneessa kaikki tomaatit saada väriä pintaan, -entäpä paprikat...
Meillä kun ei pihalle aurinko muutenkaan koko päivää paista.




Ruusuliisat kukkivat vielä kauniisti ja tämä rhodo on minulle hiukan kysymysmerkki...???
Ostin tämän (valkoinen) ihan alkukesästä jostakin halpakaupasta, -en siis puutarhalta.
Oli jo kukkinut, mutta ajattelin, että kukkiipa ensivuonna sitten ehkä taas. Nyt olen sitä seurannut, että pitkään on näyttänyt kuin olisi taas nuppuja (eikös rhodo teekkin seura
avan vuoden nuput syksyllä...) ja nyt niistä on yksi aukeamassa. Mahtaakohan aurinkoa riittää niin pitkään, että nuput aukeaisivat...



Marjat kypsyvät pensaissa, -punaherukkaa, mustaherukkaa ja kahta eri lajia karviaista.
Mistähän intoa niiden keräämiseen ja valmistamiseen...


Matalapainetta ja kurjaa oloa on ollut taas enemmän kuin normaalisti... Mikään ei oikein ole innostanut. No, jotakin pientä kuitenkin; -minttuhyytelöä. Meillä ei lammasta syödä (kuulemma minttuhyytelö olisi passelia juuri sen kanssa) mutta varmasti on hyytelö hyvää ihan minkä muun kanssa tahansa.



Lauantaina olisi ollut yhdet häät Hangossa, ja vaikka miehen lähisukulainen olikin, niin me emme vain jaksaneet lähteä... Itse en kirkkoon olisi varmaan mennyt, -minimoin sellaiset tilanteet joissa herkistyn ja alan kaipaamaan omaa rakasta Esikoistani niin ettei itkulle tule loppua. Eilen pääsi veljeni tytär ripille, mutta sain vanhemmiltaan "luvan" olla pois kirkosta... Muutenkin tuollaiset suuret juhlat ovat vaikeita kun ajattelen ettei Esikoinen enää ole kanssamme niissä mukana. Hääparille viemme lahjamme myöhemmin kun palaavaat häämatkaltaan kotiinsa joka on Porvoossa. Tein heille myös kortin ja samalla innostuin tekemään vähän enemmänkin...
Täytyy vielä mainita, että tuo alusta jolla kortit on kuvattu on äitini minulle solmima
matto. Tiedättehän -sellaiseen ruudukkoon solmitaan matonkude pätkiä. Tuo on niin kaunis ja paksu. Korteista ylärivissä keskellä on se jonka tein meidän hääparillemme.


Meillä on täällä pienen kaupunkimme keskustassa ompelukoneliike jonka alakerrassa on kirpputori. Huomisesta minulla alkaisi siellä paikka. Varmaan sinne vien myös noita kortteja.

Lopuksi haluaisin mainostaa vielä HUUTONET myyntiäni joka päättyy tänään.