lauantai 31. tammikuuta 2009

Otoksia ja ostoksia...


Minä en ole jaksanut opetella kuva kollaasin tekoa, joten laitanpa näitä otoksiani nyt ihan näin kuten ennenkin.
Kuvailin Madonna patsaitani.


Uusi ihana Jeanne d´Arc Living kirjanen on vihdoin saapunut.


Kannu ja vati eivät ole uusimpia ostoksia.



Sinkkiset yrttiruukut alustalla ovat ostos antiikki liikkeestä, -vaikka eivät siis mitään antiikkia olekkaan... ;-)


Suuri "konjakkilasi" on ostos kierrätyskeskuksesta.


Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, ihastuttava kirpputori löytöni.
Nukke oli mukana vaunuissa, hänellä oli vaaleanpunaiset vaatteet jotka riisuin. Nukkeenkin ihastuin ensin kovin, koska hänellä on posliini pää ja kädet, mutta koin pettymyksen si
llä jalat olivat vain epämääräiset "tönköt" täytetyt kangaspötkylät... Jäävät kyllä hameen alle piiloon.



maanantai 26. tammikuuta 2009

Tunnustus, ompeluksia. ja löytöjä...

Ihanan paljon on tullut edelliseen postaukseeni kommentteja suksistani! <3 data-blogger-escaped-br="">Lämpimät kiitokset kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseen!
Punaisen tuvan Emäntä on antanut
minulle tällaisen ihanan halauksen.
Kiitos, -se tuli tarpeeseen!



Valitettavasti en nyt jaksa jatkaa... En yksinkertaisesti pysty päättämään kenelle kaikille tämän antaisin... (teitä on niin monta!!)
Mutta tiedän että täällä käy ihmisiä jotka ymmärtävät että Hagit on juuri Hänelle...
Tämä on kaikille jotka olette täällä käyneet, -ehkä ette kommentoineet, mutta myötäeläneet ajatuksissanne tämän suuren menetykseni kanssa!


Olen taas ommellut. Huutonetiin laitoin myyntiin. Eihän näillä rikastumaan pääse, mutta kun tuo ompelu on minulle kuin jonkinlaista "terapiaa"...
Se onkin ainoa mitä jaksan ja haluan tehdä.
Työhön yritän kokeilun avulla palata kevään aikana. Viime vuoden toukokuun
7. päivästä lähtien olen ollut sairaslomalla (silloin oli taas masennus saanut yliotteen) ja Esikoisen menehtyminen vain pahensi sitä...
Tulot ovat pudonneet hurjasti, joten joka centti jonka ompeluksistani mahdollisesti saan, -tulevat tarpeeseen!

Joitakin löytöjäni yritin myös kuvata.
Sain jouluna vanhemmiltani toivomani Calligrafia setin, -sinetti tarpeineen.
Jo ennen tämän setin saamista olen haaveillut vanhasta "mustepullo alustasta/telineestä",
ja nyt löysin eräästä antiikki liikkeestä mieleiseni. Sulkakynä pitää vielä hankkia/tehdä. ;-)

Kirpparilta löysin kauniin messinkirasian. Hiusharja aiempia kirppis ostoksia.


torstai 22. tammikuuta 2009

Vanhat sukset ja porkat...


Olen pitkään haaveillut vanhoista suksista ja sauvoista talvi-rekvisiitaksi.
Äitini katsoi heidän varastostaan, mutta sieltä sellaiset oli jo hävitetty.
Kierrätyskeskuksesta löysin nämä ja vain viiden euron yhteishintaan. Kunpa nyt tuo lumi pysyisi, niin suksetkin näyttäisivät tässä paikalla ihan kivalta.



Tällä hetkellä lunta pyryttää... =)


keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Testausta...

Sain Ninalta neuvon jonka avulla onnistuin tuossa allekirjoituksessa! (ainakin äsken kun harjoittelin...) Iso kiitos sinulle Nina!

Pari kuvaa kirppari ostoista. Näitä pikareita olin kauan ihastellut, mutta kun niitä ei ollut "pakko saada", niin en niitä ostanut (ja 12,00€ hinta oli mielestäni niistä aika paljon...).
Mutta eilen kun huomasin niiden olevan puoleen hintaan, niin meillehän ne lähtivät. ;-)


Pitsiä ei ole koskaan liikaa... Myös teko-oliivipuu on kirpparilta. Vielä kun löytäisin sopivan ruukun tälle. En ole koskaan ollut tekokukkien ystävä, mutta sillointällöin teen myönnytyksiä, -ja tämän kohdalla kävi niin... ;-)







Ihan täysin en näköjään osanutkaan tuota allekirjoitusta, kun tuli näin toiseen reunaan...

tiistai 20. tammikuuta 2009

Harjoittelua....


Aina tästä kielitaidottomuudesta joutuu kärsimään...
Olen yrittänyt opetella allekirjoitusta näihin blogi kirjoituksiini, -niin pitkälle olen jo päässyt että olen saanut sen nimen aikaiseksi mutten tiedä miten ihmeessä saan sen tänne näkyviin...
Tuonne oikeaan yläreunaan tuli näkyviin tuo "Textarea ID", mutta siinä kaikki mitä osasin tehdä!!
Jos siellä ruudun toisella puolella on joku joka voisi neuvoa (=vääntää rautalangasta) niin olisin äärettömän kiitollinen. Sen voi tehdä vaikka sähköpostin välityksellä.


Titti (tuon nimeni siin haluaisin näkyviin "kaunolla")

maanantai 19. tammikuuta 2009

Pussukoita vauvalle...

Vanhempieni naapuri talon nuoripari sai jokin aika sitten ensimmäisen lapsensa.
Äitini kyseli minulta ideoita viemisiksi. Ehdotin mm. pussukkaa johon voisi ostaa kaikenlaista pientä ja tarpeellista vauvan hoitoon.
Tällaisia pussukoita olen nyt saanut aikaiseksi. Ehkä ompelen lisääkin, kun vain saan
itsestäni taas vähän intoa irti. Näistä voi äitini valita. Loput yritän kaupata joskus kirpparilla tai Huutonetissä.



perjantai 16. tammikuuta 2009

Taas kerran...

Kiitän teitä kaikkia ihania ihmisiä kauniista lohdun sanoistanne edellisessä(kin) postauksessa.
Olin ajatellut, että koitan pitää blogini melko pintapuolisena, enkä enää kirjoittele tuntojani Esikoisen menetyksen johdosta... Mutta koska blogini kertoo elämästäni, -ja vaikka en pysty pukemaan sanoiksi tätä tuskani määrää, niin välillä täytyy yrittää jotakin saada itses
tään ulos.
Olen yhä vielä jotenkin "lukossa" tämän asian sekä tunteideni kanssa, mutta kun viralliset lausunnot postissa saapuivat (onneksi olin saanut edellisenä päivänä puhelun niitä koskien) niin mietin, että taas on yksi uusi asia kohdattu. Niiden asioiden (mitä lausunnot sisälsivät) kohtaaminen oli raskasta... Mutta enää minun ei tarvitse pelätä joka kerran kun käyn
postilaatikolla.
Seuraava suuri koettelemus on kun ryhdymme käymään läpi Esikoisen huonetta... Sitä en halua edes ajatella, -en pysty käymään huoneessaan ja ovi onkin aina kiinni ja sälekaihtimet suljettuina. Onneksi minun ei tarvitse sitäkään tehdä yksin, vaan saan avukseni oman mieheni lisäksi myös ex-mieheni. Ja äiti tietysti henkiseksi tueksi.
Mutta ihan vielä ei ole sen aika.

Päivä kerrallaan menen yhä, elämä jatkuu. Sen on jatkuttava, -vaikkakin täysin muuttuneena.
Tänään laitoin HuutonNetiin myyntiin vanhempia ompeluksiani jotka löysin joskus ennen joulua. Pikkuhiljaa pitäisi koittaa innostua taas uuden ompelusta.


tiistai 13. tammikuuta 2009

Raskas päivä...

Eilen olisi Rakas Esikoiseni astunut armeijan harmaisiin...
Tänään Hänen poismenostaan tuli kahdeksan kuukautta. Tänään sain myös soiton Raaseporin poliisilta, että oikeuslääketieteelliseltä on tullut lopullinen lausunto. Hiukan tämä tutkija kertoi jo puhelimessa minulle sen sisällöstä... Kopion he lähettävät minulle postissa ja mukana on myös Poikani kaulaketju ja sormus jotka oikeuslääketieteelliseltä oli tullut heille.

Olin juuri tullut lääkäristä (jossa keskusteltiin jatkosta koskien työelämääni). Onneksi olin ä
idin kanssa kun puhelu poliisilta tuli. Hän oli kanssani jonkin aikaa kun minä vain itkin, itkin...


Sattuu, -sattuu niin lujaa ja niin syvälle sydämeen...
En voi tätä ymmärtää. Miksi juuri minun Lapseni...




lauantai 10. tammikuuta 2009

Harjoitus kuvia...

Kuopukseni sai tyttöystävältään jouluna kameran, ja minä olen saanut kokeilla sitä nyt parin päivän ajan, kun hän itse ei ole kotona.
Todella mukavan tuntuinen ja mielestäni parempi kuin oma (mieheni) Olympus...


Leppoisaa lauantai-iltaa kaikille! <3

torstai 8. tammikuuta 2009

Selkäsärkyä ja pakkaskelejä...

Olen viime sunnuntaista asti potenut todella kipeää ristiselkää: missään asennossa ei ole hyvä olla. Istuminenkin yhtä tuskaa, joten koneella en juurikaan ole aikaani viettänyt.
Mies tai äiti on joutunut pukemaan minulle sukat ja kengät jalkaan...
Eilen kävin lääkärissä ja nyt toivotaan lääkekuurin purevan pikaisesti.


Yhtenä päivänä laitoin ulos erilaisiin vuokiin vettä jäätymään, ja tänään -kun liikkuminen oli jo vähän helpompaa- yritin niitä kuvata. En oikein jaksanut keskittyä enkä paneutua täysillä, mutta sainpahan jonkinlaiset muistot ennenkuin tulee vesikelit...

Tässä "sokeri-kakku"; ripottelin pinnalle tomu- ja raesokeria. ;-)



Ilma oli kaunis ja aurinkoinen. Kasvihuone on kauniiden jääkiteiden peittämä.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Kotona taas...

Ihan ensimmäisenä haluan lämpimästi, -sydämeni pohjasta- kiittää teitä ihania ihmisiä jotka olette -mieltäni lämmittäviä- toivotuksia tänne jättäneet!! <3

Palasimme Rukalta eilis iltana.
Reissu oli mukava katkos tähän arkeen. Se ei tietenkään muuttunut mihinkään, että niin kotona kuin sielläkin joka aamu herätessäni suuri ahdistus ja suru valtasi miele
ni, -kun ensimmäinen ajatus oli, ettei Rakasta Esikoistani enää ole...

Pystyin kuitenkin nauttimaan lumisesta talvesta, -jota täällä etelässä ei ole ollut! (mahtaakohan tullakkaan... -ei koskaan kuitenkaan sellaista kuin Lapissa...)
Suurin toiveeni tältä matkalta olikin ne lumiset maisemat, -joita sain nähdä ja kokea.


Vaikka en koko viikon aikana olisi olohuoneen sohvalta noussut, niin näkymä olisi siltikin ollut luminen. Tältä näytti ikkunasta ulos katsoessa.


Mökkimme seinustalla olevat tikapuut olivat mielestäni yksi niistä monista kauniista lumisista maisemista.


Yhtenä päivänä kävelimme mieheni kanssa Rukan itäpuolelle ja siellä oleva Iglu-baari oli tällaiselle etelän ihmiselle melkoinen kokemus... Jäisillä "penkeillä" porontaljoilla istuessa, maistui minttukaakao...


Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli uudenvuoden aatto aamu...
Heräsin parvelta hämärään aamuun, kun alakerrassa laulettiin "Paljon onnea vaan"....
Silmät sikkurassa kurkistin alas, -siellä kynttilöiden loisteessa lähimmät (mukana olleet) rakkaani seisoivat katetun shampanja-aamiais pöydän ääressä, minulle laulaen (veljen lapsetkin oli herätetty tätä varten...) Veljeni vaimo oli tehnyt kakunkin...


Illalla menimme Riipisen riistaravintolaan syömään, josta veljen vaimo oli varannut pöydän jo ennen matkalle lähtöä.
Yöllä oli ihastuttava soihtukulkue Rukan rinteeltä alas, jonka jälkeen upea ilotulitus...
Vaikka mielessäni joka hetki oli Rakkaan Lapseni poismeno, niin vuoden vaihtuessa ja meidän vuorotellen toisia halatessamme ja hyvää uutta vuotta toivottaessamme, iloitsin siitä, että minulla on kuitenkin vielä rakkaita ihmisiä lähelläni...


Lämpimin halauksin toivotan teille kaikille parasta mahdollista alkanutta vuotta! <3