perjantai 26. elokuuta 2011

Arvonta jatkuu vielä....

Ihanasti olette osallistuneet arvontaani! Kiitos!
Se siis jatkuu 11.9 asti, tuolla alempana olevassa postauksessa! 
Rohkeasti vain mukaan kaikki! 
Arvontoja olisi ihana järjestää useamminkin, mutta kun minusta on niin ikävää etten pysty kaikille osallistujille antamaan palkintoa...

Ihania kommentteja ja kauniita sanoja olette minulle jättäneet!
Jäin miettimään, -kun jotkut mainitsivat avoimuudestani, että olenko nyt liian henkilökohtaisia mennyt lörpöttelemään... No, omasta mielestäni en, -olen aina ollut melko avoin, mutta edelleen tämä blogini on vain pintaa elämästäni. 
Toki Esikoisen menehtymisen jälkeen on tullut kirjoitettua omia tuntojaan enemmän, mutta ne sivuuttavat oikeastaan vain sitä miten Lapsen menettämisen jälkeen on kaikki muuttunut. Uskon kuitenkin että siellä näyttöruutujen toisella puolen on ihmisiä jotka ovat aidosti kiinnostuneita voinnistani ja elämästäni... ;-)


Sen verran tässä taas mainitsen; -työjutut ovat edenneet hitusen! 
Työkunto-palaverissa todettiin ettei minun fyysinen eikä henkinen kuntoni riitä enää päiväkoti työhön...  :-( 
Tottakai tuntui äärettömän kurjalta kuulla asia, -mutta olin samaa miettinyt itsekkin.
Niiltä osin minun ei siis tarvitse enää murehtia. Pidin työstäni, työpaikasta ja -tovereista todella paljon. En olisi voinut kuvitellakkaan tekeväni muuta kuin työtä päiväkodissa lasten parissa. Muistan vuosia sitten (siis ennen Esikoiseni poismenoa) kun monesti lähes liikuttuneena mietin kuinka onnellinen olin siitä että sain tehdä tuollaista työtä... 
Nyt se aika elämässäni on siis ohi... Mitä tämän jälkeen, -sitä en vielä tiedä...
Tiedän vain että näillä näkymin joulukuussa aloitan työkokeilun, -mutta missä ja mitä työtä, sitä ei vielä tiedetä!
Haluan kuitenkin mennä kokeilemaan työhön paluuta!
Suuria muutoksia siis tulossa, -mutta en oikeastaan vielä kovin paljon jaksa murehtia...
Elämäni muuttui täysin silloin kolme vuotta sitten kun Esikoiseni menehtyi, -ei sitä suurempaa elämän muutosta varmasti voi ollakkaan!! 

Kuvia tällä kertaa viime sunnuntailta; -olimme veljeni+vaimonsa kanssa veneilemässä merellä, Inkoon saaristossa... 
Mukava päivä ja ihanat eväät, -jotka veljeni vaimo oli tehnyt. Mm. broilersalaattia ja patonkia.

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.







Liikkuvassa veneessä kaukana olevia kohteita en osaa enkä oikein tämänhetkisillä kameran varusteilla pystykkään kuvaamaan. Kuvien taso siis sen mukainen...
Nämä seuraavat kuvat kurjista (=kurki) onnistuivat mielestäni suht hyvin.







Mukavaa viikonloppua kaikille teille täällä vieraileville!

Elokuun ihanat, hämärtyvät, samettiset illat ovat ihanaa aikaa kynttilöiden polttamiselle!

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kuulumisia ja ARVONTA....




Tervehdys ystävät ihanaiset! Kiitos teille muutamille jotka olette minua ja vointiani kyselleet!
Voi miten hyvältä se tuntuikaan!

Niin, en ole aikoihin päivittänyt blogiani, -mutta enpä ole tehnyt paljon muutakaan!
Kun elämässäni tapahtuu jotakin ikävää tai mieli on mustissa syövereissä niin reagoin siihen aina lamaantumalla lähes täysin!

En tässä sen tarkemmin ryhdy kertomaan asiasta, -otan edelleenkin päivä kerrallaan ja katson mitä elämä tuo tullessaan... Elän toivossa, että joskus lehti kääntyisi minunkin elämässäni ja saisin kokea hyvää mieltä ja onnea! 
Tosin vuosien saatossa olen oppinut olemaan aika pienistä asioista onnellinen, mutta Esikoisen menehtymisen jälkeen tuntuu ettei niitä pieniäkään niin ole ollut. Tai en vain olekkaan osannut niistä nauttia kuten ennen.

Jotakin elämässäni kuitenkin on tapahtumassa, -mielestäni hyvää-, josta voin täällä mainita! Syksyn kuluessa menen yrittämään taas työhön paluuta! :)
Ihan tarkkaan ei asiasta ole vielä päätetty, -mutta odotan innolla ja menen mielelläni kokeilemaan. Onhan siinä omat "pelkonsa" minulla, -mutta sanan varsinaisessa merkityksessä en pelkää. Kun on elämässään joutunut sen pahimman kokemaan niin eipä sitä enää paljon ole mitä pelätä!!
Asiat jotka mietityttävät on se, miten tulen työkavereiden kanssa juttuun... (lasten kanssa uskon tulevani hyvin, -niinkuin silloin vuosia sitten kun olin töissä). Oma elämäni on niin täysin erilainen kuin muilla, eikä minun ole helppo tulla juttuun edes omien läheisteni kanssa, saati sitten lähes vieraiden... Minun elämässäni kun on niin eri asiat mielessä!
Toinen mitä mietin on tämä fyysinen kuntoni; -paino on noussut useamman kymmenen kiloa ja sitä myöten nivelet ym. kärsineet. Olen paksu ja kankea, -miten ihmeessä selviän siellä lasten kanssa... Minä kun ennen olin se joka viihtyi ja vietti päivänsä lasten kanssa lattia tasossa. Tällä hetkellä se ei todellakaan onnistu.
No, mitäpä näitä etukäteen miettimään, -sen näkee sitten. 
Kolmetoista vuotta olen tämän masennuksen kanssa vaihtelevasti elänyt, -ja viimeiset kolme vuotta on ollut ehdottomasti pahimmat, -kun lapseni menetin...
Olen innoissani kun pääsen kokeilemaan työhön paluuta,  -varsinkin kun saan aloittaa sen lyhyemmällä työajalla, -mutta jos se ei onnistukkaan -niin yritän olla tuntematta syyllisyyttä ja epäonnistumista... Parhaani kuitenkin olen yrittänyt tehdä, -ja tämä masennus kun ei ole minun hallinnassani eikä minun halustani kiinni. On paljon asioita mitä haluaisin tehdä, -mutta kun ei vain pysty!!


No, mutta se siitä! Palailen asiaan kun tiedän enemmän!


Meillä vietettiin sunnuntaina miehen 50v. päiviä. (viikon jälkikäteen).
Siinä myös yksi syy joka vei voimiani... 
En ehtinyt edes kuvaamaan kun oli tarjoilut yms. Onneksi sain apua siskolta, hänen  
vanhimmalta tyttäreltään sekä omalta Kuopukseltani ja hänen tyttöystävältään. 
Kiitos rakkaat muruset, -ilman teitä eivät juhlat eivät olisi onnistuneet!!

Tuntuu että tänä aamuna vasta olen palautunut juhlista... Kyllä se vain edelleenkin on niin että oli sitten omat tai vieraat juhlat (joista jään välillä poiskin) niin yhä vain on vaikeaa. Ikävä Taivaspoikaan korostuu entisestään juuri näissä perheen/suvun yhteisissä juhlissa...

Tänä aamuna koitin vähän kuvata kukka-asetelmia joita tein juhliin. Mutta enpä niitäkään näköjään kaikkia kuvannut. 

Juhlia edeltävänä iltana, -eli melko myöhään lauantaina- kokosimme vielä meidän nuorenparin kanssa paviljonkia. Aiemmin siellä olivat auttamassa naapurin 6- ja 8 vuotiaat lapset! 
Veljeltäni lainasimme paviljonkiin kaksi melko suurta kovapuista puutarhakalustoa. Patiolla oli omat valkoiset kalusteet sekä keinu. 
Tarjolla oli isännän tekemää lihakeittoa ja minun tekemää kanakeittoa. 
Leipää ja voita, -ja minä havupää unohdin laittaa tarjolle juustot, -eikä sankari itsekkään muistanut... ;-)
Jälkkäriksi vadelmakakkua, (kävimme tilaamassa täältä kaikkea kun ei ehtinyt eikä jaksanut tehdä itse!) sekä pikkuleipiä, joista niistäkin yhden sortin unohdin laittaa tarjolle...
Osa vieraista ei päässyt tulemaan, mutta ihan mukavasti meitä kuitenkin oli.

Sunnuntain tunnelmat jäivät siis minulta silloin kuvaamatta, -nämä kuvasin pihalla tänä aamuna.









Kasvihuoneessa viiniköynnös tekee ihan mukavasti satoa, -ehkäpä teen näistä  +jostakin muusta, kotiviiniä... Ei näitä oikein sellaisenaan tule syötyä. Ainakin viimevuonna olivat kovin pieniä ja kirpeitä. Silloin oli satokin huomattavasti pienenmpi.





Auringonkukkia torilta, -näitä vein myös Taivaspojan haudalle...



Ja lopuksi sitten siihen ARVONTAAN!!
Tähän postaukseen kommentoimalla osallistut.
Mitään ihmeellistä ei tarvitse kommenttiin jättää, vaikka vain että osallistuu arvontaan.
Ihan vain yhdellä arvalla jokainen ja anonyymien toivon jättävän nimen tai nimimerkin! 
Jos et onnistu kommentoimaan niin laita vaikka sähköpostia (profiilista löytyy osoite).
Arvonta päättyy sunnuntaina 11.9 klo. 21.00.
JOS kuitenkin on taas jotakin etten jaksa/pysty silloin arvontaa suorittamaan, niin ilmoitan siitä ja laitan mahdollisesti lisäaikaa.  Aiemmin en sitä lopeta, -mutta varsinkin te jotka minusta jotakin tiedätte tai tunnette niin ymmärrätte varmasti jos en jaksakkaan juuri tuona sovittuna päivänä arvontaa pitää!!

Saas nyt nähdä käykö täällä enää kukaan, kun aika pitkään olen ollut poissa blogistaniasta...

Palkinto ei ole vielä ihan sata varma! Kuitenkin: jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin itse tehtyä. Alla kuvassa näkyvä ihana kirja on varmuudella arvonta palkintona.
Kirja on kyllä ruotsinkielinen, mutta kuvat puhuvat niin paljon puolestaan... 
Ihania shappy chic ja maalaisromanttis henkisiä sisustusideoita eri vuodenaikoihin. 








KAIKILLE HURJASTI ONNEA ARVONTAAN!

Voikaa hyvin ystäväiset!