perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kukkia....

Hei taas ihanaiset!
Olen niin hyvilläni siitä että blogissani käy vierailijoita ja jaksatte vielä jättää kommentteja mieltäni piristämään -vaikka itse olen ollut huono vierailemaan muiden luona... 
Työkokeilu ei ole mennyt ihan niinkuin Strömsössä... ;-)
Oli siis se noidannuoli sekä kova flunssa. Nyt vanha vaiva tenniskyynärpää on vaivannut jo jonkin aikaa, ja kipu heijastuu jo olkapäähän ja niskaan. 
Puhumattakaan kipeytyvästä selästä, polvista, jalkapohjista... <- kahdesta jälkimmäisestä voin syyttää vain ylipainoa ja sitä etten ole juurikaan liikkunut Esikoisen menehtymisen jälkeen). 
Töiden jälkeen olen niin väsynyt etten jaksa kotona juuri mitään, -vaikka aikaa olisi!!
Uniongelmia minulla on ollut jo ihan kouluiästä asti. Kun olen ollut tässä kotona nelisen vuotta, niin ne eivät ole kauheasti haitanneet, kun ei seuraavana päivänä ole pakko jaksaa töissä. 
Nyt tilanne on toinen, -vaikka olen sanonut etten Esikoisen menehtymisen jälkeen stressaa enkä ota turhia paineita mistään, niin on kuitenkin todettava että työ on sellainen josta näköjään paineita otan... Olen aika tunnollinen työssäni ja haluan hoitaa sen mahdollisimman hyvin. 
Aamulla kun pitää viiden jälkeen nousta ylös niin illalla mietin sitä ja seuraavan päivän jaksamistani niin, ettei uni meinaakkaan tulla. Tämä on otettu huomioon jo ennen työkokeilun aloittamista ja otankin iltaisin melatoniinia, mutta kun sekään ei aina tunnu auttavan...
Työ kyllä tuntuu ihan mukavalta, -tykkään kun saan omissa oloissani siivoskella ja samalla toisessa korvassa on radiokuuloke.
Ja kuten jo aiemmin mainitsinkin niin työkaverit ovat tosi mukavia! Ja kirjasto on kiva paikka olla töissä!

Jotenkin ei halua mennä lääkärille valittamaan tuota tenniskyynärpäätä; -lääkärini kyllä tietää siitä ja sanoikin kerran että tulee olemaan ikuinen vaiva minulla. 
Nolottaa olla pois töistä, vaikka tiedän että työkokeilun tarkoitus on katsoa sitä kykenenkö, ja mihin työhön. No, kyllä minun varmaan täytyy varata aika että saan kortisonipiikin, -vaikkei auttanut viimeksikään. 
Pian alkaisi kevät-puuhat pihalla... Viime keväänä/kesänä oli rakas isosiskoni minua auttamassa, sillä kyynärpää vaivasi silloinkin pahasti.  
No, ei nyt kuitenkaan todellakaan ole tarkoitus tässä valittaa, -kunhan kerroin kuulumisia! 
Näillä mennään päivä kerrallaan ja katsotaan...
Jos ei muuta, niin sitä että onko siellä saunan takana tilaa... ;-)

~~~~~~~~~~~~~~~  ♥  ~~~~~~~~~~~~~~~

Olen saanut kahdelta ihanalta blogi-ystävältä Hyvän mielen-haasteen. Kiitos Hanne ja Nina!
Koitan pikimmiten palata tuohon, -hetken joudun miettimään mitkä ovat niitä asioita jotka minulle hyvää mieltä tuottavat...

Ai niin, sen verran vielä, -täällä joku kyseli niistä koristemunista...
Niitä jäi jokunen yli kun tein parille rouvalle FB:n kautta, -mutta nythän taitaa olla jotakuinkin myöhäistä...
Olen pahoillani etten vastannut, -kysyjällä ei ollut blogia joten en voinut viestiä lähettää.
Jatkossa jos joku on kiinnostunut jostakin tekeleestäni, niin laittakaa ihmeessä sähköpostia. Silloin minun tulee vastattua. 
Tosin ihan 100% varmaa ei sekään ole. Ihan siksi että työkokeilusta johtuva väsymys saa minut unohtamaan monia asioita... :(

Loppuun vielä kukkia, -kävimme jokin aika sitten Plantagenissa ja tietenkin sieltä jotakin tarttui mukaan... ;-)

Hempeän vaaleanpunaisia ruusuja, -jotka valitettavasti kuvan otto hetkellä olivat jo hiukan ruskistuneet.


 Valkoisia orvokkeja


Englanninpelargonia, -jonka kukat ovat kuin orvokin.
 

Freesiat ja ruusut ovat Prismasta.


Ulos ruukkuihin olen laittanut jo mm. valkoisia krookuksia.

Perunanarsisseja.
 
 Keltaisia narsisseja.


 Ja vähän sinisiä helmilijoja.

 

 Toivotan kaikille teille oikein ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!
Säätiedotus tosin ei taida ihan samaa toivottaa... ;-)
 
 ~~~~~~~~ ♥  ~~~~~~~~  

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Sairastuvalta...


 Kiitos ihanaiset kommenteista, tsemppauksista ja toivotuksista!
Olette ihan hirrrweeen ihania! :)

Sen verran haluaisin tässä nyt ihan ystävälliseen sävyyn mainita; että älkää rakkaat lukijat ottako niin kauhen tarkasti ja vakavasti asioita täällä; -muistakaa että tämä on vain pintaraapaisua elämästäni...
Tuossa viime postauksessa kerroin kipeästä selästäni ja joku jo ehti kommentteihin jättämään tekstin että jos selkä olisi todella kipeä niin mitään kirppiskamoja en laittelisi... HUH! 
Ensinnäkään en ymmärrä mistä ko. kirjoittaja keksi "kirppiskamojen laittamisen"... Enkä ihan oikeasti ymmärrä sitäkään että joku viitsii miettiä ja kommentoida tuollaista...
Minulla oli noidannuoli, -erittäin paha sellainen. Kirppiskamoja en laittanut silloin saikulla, vaan Huutonettiin laitoin aiemmin ottamiani kuvia kohteista joita kauppaan. Istuin ihan pöydän ääressä, selkä tyynyillä tuettuna... Kun missään asennossa ei oikein pystynyt olemaan.

No, se siitä ja piste.

Meillä on ollut taas surua... Mieheni sisko on nukkunut pois, -perjantaina olimme hautajaisissa itä-suomessa. Vaikka hän sairastikin niin surullisena yllätyksenä hänen poisnukkumisensa tuli.


Olen taas saikulla... Selkäni kun sain kuntoon niin jonkin ajan kuluttua iski kauhea influenssa. 
Olen muutaman päivän vain maannut peiton alla, joka paikkaa särkee, korvat lukossa ja päässä humisee.
Huimaa kun koittaa olla tolpillaan. Ei ole auttanut Burana ei Findrex... No ehkä lepo ja aika.

Pitäisi koristemunia tehdä, mutta ei ole jaksanut. Viime viikolla isäntä kävi Sinooperista ostamassa styroxmunia ja jonkusen niistä olen saanut päällystettyä. Jätin ne kuivumaan vähän sinnetänne... 
Toivottavasti viikonloppuna on tauti hellittänyt ja saisin koristeltua. FB:n kautta minulta noita on kyselty kun kuvan laitoin. Olen tehnyt näitä vuodesta -09. Eräänlaista terapiaa kun tämä käsillä tekeminen minulle on.
Löysin muutamia viime keväästä jääneitä.

 Kuvat suurenevat klikkaamalla.











HUUTONET <- klikkaa kohteeni ovat avoinna vielä muutaman päivän. En jaksanutkaan lisää laittaa. 
Täytyy jonakin päivänä laittaa taas uusi satsi. Tuota tavaraa ja vaatetta kun on...

 

  ~~ Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille! ~~ 

 
Minä taidan vielä huomisen olla saikulla, -jos kokeilisi silloin pystyssä oloa. Nyt tämänkin postauksen teen sohvalla pitkälläni, läppäri vatsan päällä. Ei kokoaikaa halua nukkua, ei katsoa telkkua... Lukea en jaksa.





torstai 8. maaliskuuta 2012

Aurinkoista Naistenpäivää...

Tulin vain toivottamaan kaikille teille ihanaisille Aurinkoista Naistenpäivää!♥  
Ihanaa kun olette olemassa!

Minä olen saikulla... Pari päivää tein kipeällä selällä töitä, -eilis aamuna kun taas itkien yritin päästä sängystä ylös, niin mietin että rajansa kaikella... -ja jäin kotiin. Tänään menen lääkäriin.



Laitoin eilen vähän Huutonet kohteita! Klikkaa Huutonet sanaa ja kurkkaa kohteitani!
Ei mitään ihmeellistä, -kaappien tyhjennystä vain. Vaatteita sekä astioita on tulossa lisää, -kunhan jaksan taas laittaa!

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Pientä päivitystä...

Lämpimät ja suuret kiitokset teille kaikille ihanista kommenteista ja tsemppauksista!♥ 
Tuntuu hyvältä kun tietää että niin moni on "hengessä mukana".

Kolme työpäivää on jo takana. ;)
Olen jotenkin vähän "pallo hukassa" (enkä oikeastaan niin vähänkään...), -kaikki on uutta ja outoa...
Monen vuoden tauon jälkeen yht`äkkiä (uusi) työ ja (uusi) työpaikka.
Opetella heräämään aamulla aikaisin (työaikani on 7-11), opetella lähtemään töihin ja kulkemaan bussilla...
Kodin turvalliset seinät jäävät ja "astun uuteen ja tuntemattomaan." 
Jostakin tämä voi vaikuttaa vähintäänkin oudolta, mutta minulle tämä on valtavan suuri asia elämässäni. 
Kuten olen niin monesti maininnut, niin luonteeni on arka ja olen vähän "erakko", eikä tilanne todellakaan ole paremmaksi muuttunut Esikoisen menehtymisen jälkeen... Päinvastoin!


Kroppa ja mieli on reagoinut heti ja voimakkaasti,  mutta on vain yritettävä. 
Tiedän että menee pitkään totutella tähän kaikkeen.
Sen verran voin kuitenkin sanoa että ihan hyvältä on alku tuntunut... Siihen paljolti on varmasti auttanut kolleegani jotka tuntuvat todella mukavilta naisilta.
He tietävät tilanteeni ja olen huomannut että heille kummallekkin on helppo puhua. He ottivat minut ystävällisesti vastaan ja ensimmäisen päivän jälkeen minusta tuntui kuin olisimme tunteneet kauemminkin... 
Samoja kiinnostuksen kohteita on ja niistä on mukava aina välillä jutella siellä moppaamisen lomassa! ;-)
Ja luulenpa että huumorintaju meillä taitaa olla aikalailla samanlainen. Ja mikä mukavinta, -minäkin huomaan taas nauravani! :)
Olen heitä kyllä jo "varoittanut" päivistä jolloin en puhu enkä naura... Niitä tulee varmasti, -varsinkin nyt kevään lähestyessä kun tulee Taivaspojan syntymäpäivät, äitienpäivä sekä hänen kuolinpäivänsä, -joka muuten on tänä vuonna samana päivänä kuin äitienpäivä!!

Myös kirjaston henkilökunta vaikuttaa mukavalta, , -heidän kanssaan en niin paljon ole tekemisissä.

Näillä siis mennään, -toivotaan että kroppa ja mieli kestää... 

Nyt minun tekee mieli hetkeksi sohvalle, -luen jotakin- tai oikeammin katson vain kuvat ;-) 
Uni varmaan tulee sillä väsyttää niin henkisesti kuin fyysisestikkin.
Taidan selailla äidiltä lainaamaani Viherpihaa. 
Kevättä ja kukkia odotellessa ostan niitä kaupasta kotiin!
Tämä kaunotar City-Marketista.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.
 





Ihana kerrottu kevätesikko, -en ole aiemmin tällaista nähnytkään.







Keittiössä meillä on melko suuri ikkuna ja sen edessä työtaso, -siellä jo "kasvihuoneessa" pienet ruukut odottavat... -jotakin yrttejä varmaankin kylvän.








Tulppaaneja pitää olla. 






Tämä aiemmin kuvaamani hortensia on vielä hyvä, -valkoinen on kitukasvuinen, mutta yritän pitää sen hengissä että voin kesällä istuttaa ulos.






TOIVOTAN KAIKILLE OIKEIN IHANAA JA AURINKOISTA VIIKKOA!
VOIKAA HYVIN!

~~~~ ~~~~