sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulu Blogissani mietin tuleeko stressiä joulun valmisteluista...


Mies on töissä ollut viikonlopun ja minä olen nauttinut olostani, -ommellen, hyvää ruokaa syöden, saunoen ja kynttilöitä poltellen...





Päivitin juuri Joulu Blogini ←klikkaa.
Mietin selviänkö ilman sressiä kun jouluvalmistelut eivät ole siinä vaiheessa kuin toivoisin.
Ulkoilut ovat jääneet kun olen ommellut ja kun ompelen ja olen vain sisällä niin väsymys kasvaa...

Ensi viikonloppuna menemme siskoni kanssa pidennetylle viikonloppu lomalle mökille.
Siellä tulee ulkoiltua!

Nyt menen lämmittämään eilen tekemääni linssikeittoa.







Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!♡♡




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 vuotta, -Itsenäisyyspäivä...


Tänään juhlitaan 100 vuotiasta kotimaatamme.
Onnittelen ja olen kiitollinen!♥

Käytyämme Taivaspojan ja isäni haudoilla mieheni vei minut toiselle hautausmaalle (itse hän ei tullut kun oli kurkku kipeä) jossa kummityttöni oli yhtenä vapaaehtoisena kunniavartiostossa sankarihaudoilla.
Kyllä siinä oli Titillä pala kurkussa ja silmät kosteina...
Kiertelin välillä hetken kummityttöni tyttären Sofian kanssa vähän hautatsmaalla.
Mumma ja Vaari jäivät katsomaan seppeleen laskua sekä esikois tytärtään siellä sodassa kaatuneen Paavon haudalla.♥
Meillä täällä ei kaikilta osin toteutunut se että kunniavartiostossa oleva nuori seisoisi samanikäisen kaatuneen haudalla, -kummityttöni seisoi 18 vuotiaan haudalla ja hän itse on yli kolmekymppinen.

Toivotan kaikille teille lukijoilleni mukavaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivän iltaa!







Täytyy vielä laittaa kuva, kun äidin olohuoneen ikkunalla kukkii mansikka.😊🍓




perjantai 1. joulukuuta 2017

perjantai 24. marraskuuta 2017

Lunta odotellen...


Tulihan sitä lunta lokakuun loppupuolella sekä eilen, -mutta niistä ei ole edes muistoa jäljellä.
Jaa taitaa olla Insta-tililläni joku kuva siitä ensilumesta jota tulikin reilusti.
On niin synkkää, harmaata ja pimeää.
Ei se nyt minua varsinaisesti haittaa, -on mukava kun saa olla kotona, poltella kynttilöitä, -eikä villakoirat ja pöly näy.😉
Tokihan sitä valoa ja kirkasta ilmaa välillä kaipaisi.

Takkatuli ja kynttilät tuovat ihanaa tunnelmaa synkkään säähän.
Viikonloput on ihan parhaita; -mies nousee ennen minua ja kun herään niin takassa palaa tuli ja hän on laittanut kynttilöitä palamaan. Arjenrakkautta!





Tänään pienen hetken aurinko näyttäytyi, mutta kuten arvasin niin se hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.




Joulu-/talviteetä olen nautiskellut...






Toivon että viikonloppuna tai heti alku viikosta maltan lopettaa ompelukset ja sitten laitan vähän joulua.
Tähän lipaston päälle mm, ja tietenkin jouluverhot niin keittiöön (josta näkyy vähän tuossa vasemmalla, ylimmässä kuvassa) kuin ruokailutilaankin. Kynttelikkö ja tähdet odottavat ikkunalle pääsyä.



Tuolla Joulu Blogini puolella jo esittelinkin tämän enkelikellon, -kullanvärinen ei oikein sovi meille joten pyysin miestäni maalaamaan tämän hopeiseksi. On paljon enemmän minun makuuni.


Toivotan kaikille oikein ihanaa viikonloppua!



Joulu Blogini on myös päivitetty, käy kurkkaamassa TÄÄLLÄ ⏪ klick.
Siellä on vähän jouluisempia kuvia.




tiistai 7. marraskuuta 2017

Arvonta suoritettu...


Kiitos vielä tuhannesti kaikille arvontaan osallistumisesta ja kommenteista!

Arvonta suoritettiin tänä aamuna ennenkuin mieheni lähti töihin.
Pyysin häntä sanomaan luvun 1-65 ja hän sanoi tuon viimeisen.

Voittaja oli siis Ojanna!
Laitatko minulle tietojasi, meiliosoitteeni löytyy tuolta oikeasta sivusta!

Jouluompelukset ovat alkaneet ja samalla aloittelen myös Joulu Blogini päivittämistä.
Käykäähän kurkkimassa siellä!
Myös siellä ajattelin järjestää arvonnan jossakin vaiheessa, -todennäköisesti joulusukka yms. arvotaan.
Ellen satu saamaan ketään yhteistyö halukasta tarjoamaan jotakin.

Kasvihuoneita olen laittanut syys-/talvi lookkiin!




Tänään on ollut kaunis aurinkoinen aamu, jonka aloitin drinkillä; -mehustimella raakamehua.



Ilmoittelen täällä aina kun Joulu Blogia on päivitetty!

Nyt ompelu puuhiin!





maanantai 30. lokakuuta 2017

Kalenterikirjan ARVONTA...


EDIT. Arvonta on päättynyt!
Lämmin kiitos kaikille, -palaan asiaan pikimmiten!
 

No niin, nyt vihdoinkin laitan arvonnan pystyyn.

Sain Pietiläisen Ilonalta arvottavaksi teidän ihanaisten kesken
Tärkeimmät hetket - Kauneimmat ajatukset  Kalenterikirjan vuodelle 2018.

Ilonan blogi Valkoinen Puutalokoti sekä monet ihanat kirjat ovat varmasti teille monille tuttuja!


Nyt siis voit osallitua arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseeen.
Kaikkien maanatai 6.11 klo 21.00 mennessä kommentin jättäneiden kesken arvon tuon Kalenterin.
Voit halutessasi -EI siis mssään nimessä pakollinen- jättää esimerkiksi postaustoiveita tai palautetta blogistani.
Ihan riittää vain kommentti että osallistut.
Anonyymit muistakaa jättää yhteystietonne.

Onnea arvontaan kaikille!👍💛

Arvonta on yhteistyö.













tiistai 17. lokakuuta 2017

Syksyisiä tunnelmia, meillä ja ystävän mökillä...


Mahtaakohan täällä kukaan enää piipahtaa...
On ollut vähän jäissä tämän blogin päivitys.
Lopettamista tuossa jokin aika sitten mietin, mutta sain muutamilta pyyntöjä etten kokonaan lopettaisi. En sitä varmaan teekkään, -harvemmin tulee päivitettyä, mutta ehkä jossakin vaiheessa taas innostun.

Viime postauksessa lupasin teille sen Kalenteri arvonnan, mutta siirrän sitä vielä vähän.
Minulla on nyt kuvia jotka haluan itselleni talteen paikkaan jossa niitä tulee katseltua.
Ne kun helposti jäävät ulkoiselle kovalevylle tai muistitikulle.

Kotoilua minun elämäni on, -viihdyn hyvin mutta joskus vaihtelu tekee hyvää.
Kynttilöitä polttelen varmaan lähes päivittäin, -aamuisin ja iltaisin.






Syksyistä lookia olen hiukan laittanut.






Kotioloihin sain kaivattua ja ansaittua vaihtelua vajaa pari viikkoa sitten kun lähdin ystävättäreni luo keski-suomeen.
Ensin bussilla Helsinkiin, sieltä bussilla Jyväskylään jossa ystäväni oli vastassa ja ajoimme reilun 100km päähän heidän mökilleen.
Olemme tunteneet tämän ihanan ystäväni kanssa 20 vuotta.
Poikani kuoleman jälkeen meni varmaan n. seitsemän vuotta etten ollut yhteydessä, -silloin en oikeastaan kehenkään...
Muutama vuosi sitten yhteydenpito jatkui ja ystäväni kävikin taas luonani.
En olisi koskaan voinut kuvitella löytäväni tällaista sielunsiskoa kuin tämä ystävättäreni on.
Olemme todella samanlaisia luonteiltamme.
Ei ole asiaa mistä emme pystyisi puhumaan.
Hän on minulle äärettömän rakas.💛
Vaikka tapaamme harvoin ja yhteydenpito on pääasiassa viestien/sähköpostien varassa, niin kun tapaamme on kuin vuosia tai kuukausia ei olisi välissä ollutkaan.

Hän siis kutsui minut pidennetylle viikonlopulle heidän mökilleen.

Kun perjantai-iltana saavuimme perille oli jo melko pimeää, mutta tällainen näkymä oli vastassa päämökin terassilta.

Kuvat on otettu kännykällä joten laatu ei ole ihan kameralla otettujen veroista.
Avasimme pienen Fresitan ja juttua riitti pitkälle yöhön.
Välillä kävimme saunassa (kävimme joka ilta) jonka jälkeen söimme tacoja.
Tuntui ettei malttaisi mennä nukkumaan, ja juttelimme vielä sängyssäkin.





Lyhdyt paloivat pihalla ja rannassa -joka puolella, sisällä kynttilät ja takka.


Seuraavan päivänä nukuimme pitkään ja aamiaisen jälkeen aloimme aika pian valmistella päivän ruokaa. Laitoimme sen uuniin ja lähdimme kävelylle.





Kaksi ja puoli tuntia meni näissä maisemissa...






Naapuri talon kissa lähti seuraamaan meitä jonkin matkaa.










Katsokaas minkä löydön tein!
Luulimme sitä hirvensarveksi, mutta ystäväni oli töissä näyttänyt kuvaa työkaverilleen (joka käy hirvimetsällä) ja tämä oli sanonut sen olevan peuran, -ehkä jopa kuusipeuran joka kuulemma on harvinainen. Kannoin sarven mökille ja ystäväni sanoi että kun hän sitä siellä katselee niin muistaa minut ja ihanan viikonloppumme.


Kyllä ruoka maistui kun pääsimme takaisin mökille, ja illalla taas saunaan.

Seuraavana päivänä (joka oli siis sunnuntai) satoi, mutta meitähän se ei haitannut.
Sadetakki päälle ja vaelluskengät kestävät kyllä vähän vettä.
Tällä reitillä kävelimme ensin maantien laitaa jolta poikkesimme kerran tai pari.



Totinen tallustaja, -joka harjoittelee selfien ottoja.😁


Kaksi tuntia meni vesisateesa ja kyllä oli ihana tulla lämpimään mökkiin.
Söimme ystäväni tekemää ja mukanaan tuomaa sienipiirakkaa ja salaattia.
Tällä kertaa ehdimme lämmittää saunan ennen pimeän tuloa.

 

Maanantaina oli haikeat fiilikset kun minulla oli kotiin lähtö, mutta teimme päätöksen että kun minä nyt kerran uskaltauduin pois kotoa ja matkustamaan bussilla niin rupeamme tapaamaan kerran vuodessa.
Nautin joka hetkestä ja näiden muistojen voimalla jaksaa pitkään!
Kiitos Riitta ihanasta viikonlopusta, seurastasi, pitkistä ihanista keskusteluista, tunnelmasta, ystävyydestäsi. Ihanaa kun olet olemassa ja kuulut elämääni!💛

Teille jotka vielä täällä blogissa käytte, toivotan kaunista viikkoa, -tulen pikimmiten järjestämään sen Kalenteri arvonnan!